Alan pikkuhiljaa olla aika kypsä tähän hommaan. Joka ikinen päivä väsyttää! Herään ja koetan saada itteni hereille, siinä menee yleensä tunti tai kaksi. Sitten jaksan olla aktiivinen ja hereillä pari tuntia kun taas iskee väsy ja yleensä se on sitä luokkaa että se vaatii unet, tunti vähintään. Sitten taas heräillään ja pari tuntia ehkä virkeänä ja onkin aika mennä nukkumaan. Veikkaisin pikaisella laskelmalla että nukuin 12-15h vuorokaudesta. Olen pistänyt merkille, et unilääkkeellä ei oo merkitystä kuinka paljon sitä ottaa. Herääminen on silti tosi vaikeaa ja tuskaista. Väsyttää koko ajan, oikeastaan ihan koko ajan.
Veikkaan, et kipulääkkeillä on iso vaikutus tähän. Kontithan on kolmiolääkkeitä, mutten saa niistä mitään ns. "viboja". Tai en siis ole huomannut että ne mitenkään muuten vaikuttaisi kun poistavat vaan kivun. Ehkä solunsalpaajatki tekevät tehtävänsä? Moni ainakin syöpäpotilaista hoitapäivinä ovat väsyneitä.
Jatkuva väsymys ohjailee niin paljon elämää. Ei huvita kun väsyttää, eikä jaksa koska väsyttää. Vaan väsyttää ja haluaa nukkua.
Normaalina arkena herään 11-12 maissa. Heräilen tunnin tai puol toista. Sitten hömöttelen ja n. klo 16 maissa yleensä oon taas niin väsy että tarvitsen unta. Nukun ehkä tunnin tai kaksi ja herään kuuden maissa, sit menee taas tunti heräämiseen ja jaksan olla 3-4 tuntia ilman väsymystä taas.
Ei tää enää oo normaalia. Joojoo. Olen sairaslomalla ja pitäisi kai osata levätä, mutta liika väsy ja nukkuminen tekee miut niin ahdistuneeksi. En haluaisi käyttää kaikkia päiviä nukkumiseen.
On päiviä jolloin siirrän tapaamisia ym sen takia että haluan vaan nukkua. Ei huvita, eikä kiinnosta.
Pakko tehdä asialle jotain.
Lähetin tänään sähköpostia psykologille jolla kävin keväällä, ehkä saisin sinne aikaa ja saisin apua tähän arkeenkin..
Kuulostaa tutulta. Itse en sairasta mitään fyysistä sairautta, mutta kyllä psyykkinenkin sairaus verottaa voimia. Itse olen välillä pirteä ja jaksan nousta jo kuudelta aamulla (!), mutta yleensä menee kymmeneen-yhteentoista että jaksan nousta. Luulen, että lääkkeet vaikuttaa suuresti tuohon.
VastaaPoistaMitäs jos antaisit itsellesi luvan nukkua? Nouset sitten aikaisemmin kun jaksat. Itselläni on auttanut tuollainen "luvan antaminen", en ota niin suurta stressiä jos nukunkin pitempään. Kummasti olen silloin jaksanutkin nousta. Mistä johtunee :)
Mulla oli sama kun olin masentunut. Ei sitä oltu mitenkään todettu, mutta jälkeenpäin ajateltuna todellakin olin masentunu. Heräsin aamulla kuudelta, seitsemäksi töihin. Töistä pääsi joskus kahden maissa. Tulin kotiin, tein ruoan itelle ja miehelle (jos ei miestä olis ollu niin en varmaa olis tehny edes ruokaa), söin ja menin nukkumaan. Heräsin pieniä hetkiä lukuunottamatta taas seuraavana aamuna. Sillonen ukkoki oli niin paskakasa että ei sitä kiinnostanu.
VastaaPoistaMinun tapauksessa auttoi sinkkuuntuminen, mutta ei sun tilanne oo yhtään sama, sullahan on mukava mies :)